Tuoko AI enää kilpailuetua markkinoinnissa?

Laitan tähän nyt monenkin pian tunteman yhden läkkärän, joka kuvannee kaiken samaan aikaan sillä ”tuhannella sanalla”, mutta vain kahdella kirjaimella:

Persaukisten pelloille pohjoisessa rakentuu par aikaa tuhansittain uusia datakeskuksia, sillä investoinneilla ja lupauksilla pyörivät tekoäly-yhtiöt kilpailevat yhä kiihtyvämpään tahtiin maailmanherruudesta.

Miksi? Että tavikset voisivat tehdä kavereilleen yhä hassumpia meemejä vai että yritykset hyötyisivät eksponentiaalisesta tuotannon kasvusta? Veikkaan totuuden olevan lähempänä ensimmäistä, eikä enää tarvitse ihan perusteettakaan.

Elokuusta 2026 lähtien yritysten on täytynyt ilmoittaa, mikäli he viestivät asiakkailleen joko tekoälyllä muokatuin tai luoduin sisällöin. Tämä tarkoittaa käytännössä tuon läkkärän (tai jonkun muun maininnan) lisäämistä niin kuviin, videoihin, chatbotteihin kuin tärkeisiin teksteihin, mikäli niiden laadinnassa on ollut mukana muu entiteetti kuin ihminen.

Selvää säästöä?

A ja I, loistavat nykyisin yhdessä kuin punainen vaate härkätaistelussa, aiheuttaen niin mielenkiintoa kuin pelkoa ja raivoa. Brändin mainossisällöissä tämmöisen kirjainyhdistelmän voi jatkossa nähdä rivien välistä alleviivaten aukikirjoitettuna:

• Menimme siitä, mistä aita on matalin 👍
• Emme arvosta ihmistyötä 👍
• Raha ratkaisee ja nyt piti säästää 👍
• Olemme vähän äkkipikaisia teknofriikkejä 👍

Niin ulkomaisten kuin kotimaisten tutkimusten mukaan tekoälyllä luodut sisällöt luovat hämmentävän ja halvan vaikutelman brändistä, mikä ainakaan toivottavasti ei ole markkinointistrategian kanssa linjassa kenelläkään.

Toivottu paluu ihmisyyteen

Mielestäni kun mainontaa rakennetaan ihmisille, tulee siinä aina ollut olla tietty ihmisen ”tatsi”, joka näiltä sähköstä, maametalleista ja jäähdytysvedestä feikkitotuutta tulostavilta arvauskoneilta yhä puuttuu. Vaikka teknologia kehittyy, EU haluaa antaa kuluttajille valinnanvapauden päättää, mihin arvoihin sitoutua ja kuinka ”kustannustehokkaalle” firmalle on valmis rahansa antamaan.

Samalla tämä muutos tekee mielestäni hyvää, sillä vaikka konsultit miten olisivat toista mieltä, potkujen antaminen ja massatyöttömyys eivät ole askel kohti hyvinvointia. Tästä on nähty maailmalla jo viitteitä, mm. Klarnan palkattua asiakaspalvelunsa takaisin AI:n tuhottua sen laadun parissa vuodessa.

”Mutta miten sitä ”AI:ta” voi nyt enää ostaa, kun kilpailijatkin kehuivat ostaneensa?”

Ilmaiset geneeriset muoviset hymykuvat tai asiavirheelliset tekstit eivät ole koskaan olleet hyvä idea brändin kannalta ja nyt siihen tulee toivottu muutos. En sano stoppi, sillä asiasta ei ole mielestäni tiedotettu riittävästi, eivätkä kaikki ketkut ole yhä GDPR:nkään kanssa täysin maan- tai ajantasalla.

Luovan tiimin potkujen aiheuttamisen sijaan tekoälyllä tulee yhä olemaan paikkansa boksin ulkopuolelle näkemisen, sparrauksen ja aikaa vievän teknisen työn toteuttajana. Puhumattakaan automaattisesta mainonnan kohdentamisesta massiivisen dataverkon signaalien avulla.

Tyhmähän se on kuka vielä puuhelmillä laskee, vaikka taskulaskinkaan aspan penkillä ei ole koskaan ollut kovin hyvä idea. AI on parhaimmillaan työkalu, joka ei vie työpaikkoja, vaan luonnostaan luovien ihmisten aikaa vievät bulkkiduunit — pienellä hallusinointivarauksella.

MustOne Digital työstää parhaillaan huumorikuvien lisäksi datankäsittelyyn erikoistuvia teköälyratkaisuja ihmislähtöistä toimintaansa tehostamaan.

– Aki